Etusivu / Blogi / Lapset ja raha

Kun lapsi innostuu säästämisestä – miten neuvon häntä?

· Päivitetty

Kun lapsi innostuu säästämisestä, vanhemman tehtävä on pitää innostus yllä ja auttaa valitsemaan oikea tapa säästää. Tärkein kysymys ei ole, mihin rahat sijoitetaan, vaan mihin lapsi säästää ja milloin hän tarvitsee rahat. Siitä riippuu, sopiiko säästöpossu, säästötili vai rahasto.

Ensin tavoite: mihin ja milloin

Käykää yhdessä läpi, mitä lapsi haluaa. Lapsen säästötavoitteet jakautuvat yleensä kahteen ryhmään:

Tavoite Esimerkkejä Sopiva säästötapa
Lyhyt, alle 1–2 vuotta Pelikonsoli, puhelin, polkupyörä, leiri Säästöpossu tai läpinäkyvä purkki, vanhemmalle lapselle säästötili
Keskipitkä, 2–5 vuotta Mopo, ajokortti, rippijuhlat, oma tietokone Säästötili tai varovainen korko- tai yhdistelmärahasto
Pitkä, yli 10 vuotta Oman asunnon käsiraha, opiskeluajan puskuri, taloudellinen riippumattomuus Osakeindeksirahasto tai osakesäästötili

Lyhyen aikavälin tavoitteeseen ei kannata sijoittaa osakkeisiin. Jos pörssi laskee juuri ennen kuin lapsi tarvitsee rahat, pettymys on suuri, ja lapsi oppii väärän läksyn. Pitkän aikavälin säästöissä osakkeiden heilunta tasoittuu, ja tuotto on historiallisesti ollut selvästi paras.

Lyhyen aikavälin säästäminen: näkyvä ja konkreettinen

Pienelle lapselle paras säästöpaikka on läpinäkyvä purkki tai säästöpossu, josta näkee rahan kasvavan. Kun tavoite on kuvana purkin kyljessä ja lapsi laskee kolikoita itse, säästäminen palkitsee joka viikko.

Kouluikäiselle oma pankkitili ja säästötili opettavat, että rahaa on myös silloin, kun sitä ei näe. Monet pankit tarjoavat lapsille omia tilejä ja sovelluksia, joissa vanhempi näkee tapahtumat. Säästötilin korko kannattaa näyttää lapselle, vaikka se olisi pieni: se on ensimmäinen kosketus siihen, että raha voi tehdä lisää rahaa.

Hyvä tapa jakaa lapsen rahat on kolmen rahapurkin menetelmä, jossa osa rahasta annetaan, osa säästetään ja osa käytetään.

Pitkän aikavälin säästäminen: rahasto tai osakesäästötili

Kun rahoja ei tarvita kymmeneen vuoteen tai pidempään, oma suositukseni on osakeindeksirahasto. Se on edullinen ja hajautettu, eikä vaadi seurantaa. Säännöllinen kuukausisäästö sopii hyvin vaikka 20 tai 50 euron summilla.

Esimerkiksi 20 euron kuukausisäästö syntymästä 18-vuotiaaksi on yhteensä 4 320 €. Kuuden prosentin vuosituotolla summa kasvaa noin 7 700 euroon. 50 eurolla kuukaudessa lopputulos on noin 19 400 €.

Lapselle voi avata:

  • Rahastosäästön lapsen nimiin. Tämä on yleisin ja yksinkertaisin tapa. Huoltajat avaavat sen pankissa tai sijoituspalvelussa lapsen puolesta.
  • Arvo-osuustilin, jos haluat ostaa lapselle osakkeita tai ETF:iä.
  • Osakesäästötilin. Myös alaikäiselle voi avata osakesäästötilin, mutta sinne voi ostaa vain osakkeita, ei rahastoja. Lapsella voi olla yksi osakesäästötili.

Käytännön ohjeen yhden palvelun kautta löydät artikkelista näin aloitat Nordnetissa lapselle säästämisen. Yleisemmin sijoituskohteita on käsitelty artikkelissa mihin sijoituskohteisiin säästäisin.

Mitä laki sanoo lapsen rahoista

  • Raha on lapsen omaisuutta. Kun rahat on annettu lapselle, ne kuuluvat hänelle, eikä vanhempi saa käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa.
  • Huoltajat ovat edunvalvojia. Holhoustoimilain mukaan lapsen varat pitää hoitaa niin, että pääoma säilyy kohtuullisella varmuudella. Tavallinen hajautettu rahastosäästäminen täyttää tämän vaatimuksen hyvin.
  • Joihinkin sijoituksiin tarvitaan lupa. Riskipitoisempiin kohteisiin, esimerkiksi erikoissijoitusrahastoihin, tarvitaan Digi- ja väestötietoviraston lupa.
  • Lapsi ei voi itse tehdä kauppoja ennen kuin hän täyttää 18 vuotta. Huoltajat tekevät päätökset lapsen puolesta.
  • Lahjavero. Saman antajan lapselle antamat lahjat ovat verottomia, kun ne jäävät kolmen vuoden aikana alle lahjaveron alarajan. Raja on jokaisella antajalla oma, joten esimerkiksi isovanhemmat voivat kumpikin antaa lahjoja. Tarkista ajantasainen raja Verohallinnosta.

Smart Money Smart Kids -kirjan opit

Dave Ramsey ja Rachel Cruz kirjoittavat kirjassaan Smart Money Smart Kids siitä, miten lapselle opetetaan rahankäyttöä pienestä pitäen. Kolme ajatusta, jotka sopivat suomalaiseenkin perheeseen:

  • Raha ansaitaan työllä. Kirjassa lapsi saa rahaa tehdyistä kotitöistä eikä pelkkää viikkorahaa. Lapsi oppii, että raha liittyy työhön.
  • Anna, säästä ja käytä. Kaikki tulot jaetaan kolmeen osaan. Avasin tätä menetelmää tarkemmin artikkelissa lapsen kolmesta rahapurkista.
  • Säästä isot hankinnat etukäteen. Kun lapsi säästää itse esimerkiksi polkupyörään, hän arvostaa sitä enemmän, eikä velalla ostaminen tunnu luontevalta aikuisenakaan.

Miten korkoa korolle opetetaan lapselle

Pitkällä aikavälillä korkoa korolle -ilmiö tekee ihmeitä. 9 %:n vuosituotolla raha tuplaantuu noin kahdeksassa vuodessa. 64 vuodessa 1 000 € kasvaisi samalla tuotolla noin 250 000 euroon, ja alkuperäistä pääomaa olisi siitä alle puoli prosenttia. Inflaatio huomioiden summa on ostovoimaltaan pienempi, mutta ero on silti valtava.

Kun ensimmäisen kerran kirjoitin tästä, mietin, miten korkoa korolle -ilmiön saisi opetettua lapselle niin, että se jää mieleen. Nämä ovat toimineet:

  • Kolikkokasa. Aloittakaa kymmenestä kolikosta. Joka “vuosi” kasaan lisätään yksi kolikko jokaista kymmentä kohden. Pian lisättäviä kolikoita on enemmän kuin alussa koko kasassa.
  • Vanhemman vastinraha. Lisää lapsen säästöihin esimerkiksi 10 senttiä jokaista säästettyä euroa kohden kerran kuukaudessa. Lapsi näkee, että myös “korko” kasvaa, kun säästöt kasvavat.
  • Vuosikatsaus. Katsokaa kerran vuodessa yhdessä rahaston arvoa ja verratkaa sitä säästettyyn summaan. Erotus on se osa, jonka raha on tienannut itse.

Lisää esimerkkejä ja laskelmia on artikkelissa korkoa korolle, ja historiallisista tuotoista kerron artikkelissa keskimääräiset tuotot osakemarkkinoilla.

Vinkit vanhemmalle

  • Anna lapsen päättää. Lapsi saa valita tavoitteen itse, vaikka se ei olisi aikuisen mielestä järkevä.
  • Älä pelasta liian helposti. Jos lapsi käyttää kaikki rahansa ja katuu, se on arvokas oppitunti.
  • Ole esimerkki. Kerro, mihin itse säästät ja miksi.
  • Pidä innostus yllä. Juhlikaa, kun tavoite saavutetaan. Kun lapsi saa ostaa itse säästämällään rahalla, hän haluaa säästää uudelleen.

Jos lapsen koulussa olisi kiinnostusta, sijoittamisen perusteita voisi opettaa myös kerhossa. Siitä kirjoitin artikkelissa sijoituskerho kouluun.

Lapset ja rahaSijoittaminen