Etusivu / Blogi / Sijoittaminen
Keskimääräiset tuotot osakemarkkinoilla: mitä historia kertoo ja mitä voi odottaa

Lyhyesti: Pitkällä aikavälillä osakkeet ovat tuottaneet keskimäärin noin 5–7 % vuodessa inflaation jälkeen. Ilman inflaatiokorjausta luku on noin 8–10 %. USA:n osakemarkkina on historiallisesti ollut maailman parhaasta päästä, ja koko maailman osakkeet ovat jääneet hieman sen alle. Yksittäisinä vuosina tuotto voi silti olla mitä tahansa −40 %:n ja +40 %:n väliltä.
Tässä artikkelissa käyn läpi, mistä luvut tulevat, miksi nimellinen ja reaalinen tuotto kannattaa erottaa ja mitä tuottoa on järkevä käyttää omissa laskelmissa.
Historialliset tuotot taulukossa
| Markkina ja ajanjakso | Nimellinen | Inflaation jälkeen | Lähde |
|---|---|---|---|
| USA:n osakkeet 1900–2025 | n. 9,8 % | n. 6,6 % | UBS Global Investment Returns Yearbook 2026 |
| USA:n osakkeet (S&P 500) 1928–2024 | n. 9,9 % | n. 7 % | Aswath Damodaran, NYU |
| USA:n osakkeet 1802 alkaen | – | n. 6,6 % | Jeremy Siegel, Stocks for the Long Run |
| Maailman osakkeet 1900–2024 | – | n. 5,2 % | UBS Global Investment Returns Yearbook 2025 |
| Maailman osakkeet ilman USA:ta 1900–2025 | – | n. 4,5 % | UBS Global Investment Returns Yearbook 2026 |
| Helsingin pörssi (OMX Helsinki Cap) 1991–2026, ilman osinkoja | n. 6,6 % | – | Oma laskelma indeksin arvoista (FRED) |
| Maailman pitkät valtionlainat 1900–2024 | – | n. 1,7 % | UBS Global Investment Returns Yearbook 2025 |
| Lyhyet korot (määräaikaistalletusta vastaava) 1900–2024 | – | n. 0,5 % | UBS Global Investment Returns Yearbook 2025 |
Luvut ovat vuotuisia keskituottoja korkoa korolle -periaatteella laskettuna, ja osinkojen oletetaan sijoitetun uudelleen, ellei toisin mainita. Lähteiden luvut poikkeavat toisistaan hieman, koska ajanjaksot ja laskentatavat vaihtelevat.
Helsingin pörssin luku on pelkkä hintaindeksin kehitys. Indeksi oli lähtöarvossaan 1 000 pistettä joulukuussa 1990 ja noin 9 500 pistettä huhtikuussa 2026. Osingot nostaisivat kokonaistuottoa selvästi, sillä Helsingin pörssissä osinkotuotot ovat perinteisesti olleet korkeita.
Ero osakkeiden ja korkosijoitusten välillä on suuri. Reilun sadan vuoden aikana osakkeet ovat tuottaneet inflaation jälkeen noin kolme kertaa enemmän vuodessa kuin valtionlainat ja kymmenkertaisesti talletuksiin verrattuna.
Nimellinen ja reaalinen tuotto
Nimellinen tuotto on se, mitä sijoitus tuottaa euroissa. Reaalituotto on nimellinen tuotto miinus inflaatio, eli se kertoo, paljonko ostovoimasi oikeasti kasvaa.
Jos osakkeet tuottavat 9 % ja inflaatio on 3 %, reaalituotto on noin 6 %. Omiin pitkän aikavälin laskelmiin kannattaa yleensä käyttää reaalituottoa. Silloin lopputulos on suoraan nykyrahassa, eikä sitä tarvitse arvioida tulevien hintojen kautta.
Tässä kohtaa moni laskelma menee pieleen. Jos lasket 30 vuoden säästöt 9 prosentin tuotolla, saat ison summan, mutta sen ostovoima on 30 vuoden päästä paljon pienempi kuin miltä luku tänään näyttää.
Korkoa korolle: mitä säästöt voivat kasvaa
Alla on kaksi esimerkkiä: kertasijoitus 10 000 € sekä 100 euron kuukausisäästö. Tuotot ovat vuotuisia ja reaalisia, joten summat ovat suunnilleen tämän päivän rahassa.
| Vuotuinen reaalituotto | 10 vuotta | 20 vuotta | 30 vuotta |
|---|---|---|---|
| Kertasijoitus 10 000 € | |||
| 3 % | 13 400 € | 18 100 € | 24 300 € |
| 5 % | 16 300 € | 26 500 € | 43 200 € |
| 7 % | 19 700 € | 38 700 € | 76 100 € |
| 100 € kuukaudessa (maksettu yhteensä 12 000 €, 24 000 € tai 36 000 €) | |||
| 3 % | 14 000 € | 32 800 € | 58 300 € |
| 5 % | 15 500 € | 41 100 € | 83 200 € |
| 7 % | 17 300 € | 52 100 € | 122 000 € |
Taulukosta näkee kaksi asiaa. Ensinnäkin aika ratkaisee enemmän kuin tuottoprosentti: 30 vuodessa 7 prosentin tuotolla 100 euron kuukausisäästö kasvaa yli kolminkertaiseksi siihen verrattuna, mitä maksoit. Toiseksi parin prosenttiyksikön ero tuotossa muuttuu pitkällä aikavälillä kymmeniksi tuhansiksi euroiksi. Siksi kulut ja verot ovat tärkeitä.
Miksi omassa laskelmassa kannattaa käyttää pienempää lukua
Historiallinen keskiarvo ei ole lupaus. Laskelmissa kannattaa olla varovainen, esimerkiksi 4–5 %:n reaalituotolla, kolmesta syystä:
- Kulut. Rahaston 1,5 %:n vuosikulu syö noin neljänneksen 6 %:n reaalituotosta. Halpa indeksirahasto tai ETF, jonka kulut ovat 0,1–0,3 %, jättää tuotosta lähes kaiken sinulle.
- Verot. Suomessa pääomatuloista menee veroa 30 %, ja 30 000 euron ylittävältä osalta 34 %. Osakesäästötilillä ja kasvuosuuksissa vero lykkääntyy nostohetkeen, mikä parantaa korkoa korolle -vaikutusta.
- USA:n poikkeuksellisuus. Moni tuttu luku, kuten “osakkeet tuottavat 10 % vuodessa”, perustuu USA:n historiaan, joka on ollut maailman parhaita. Koko maailman osakkeet ovat tuottaneet noin prosenttiyksikön vähemmän vuodessa. Hajautettu sijoittaja ei voi olettaa saavansa USA:n historiallista tuottoa.
Keskiarvo ei kerro vaihtelusta
Keskimääräinen tuotto syntyy hyvin epätasaisista vuosista. USA:n S&P 500 -indeksi menetti vuonna 2008 noin kolmanneksen arvostaan. Vuosina 2000–2009 USA:n osakkeiden tuotto jäi koko vuosikymmeneltä hieman miinukselle. Japanin Nikkei-indeksi nousi vuoden 1989 huipputasolleen uudelleen vasta vuonna 2024, 34 vuotta myöhemmin.
Siksi osakkeisiin kannattaa sijoittaa vain rahaa, jota et tarvitse lähivuosina. Kun sijoitusaika on vähintään 10–15 vuotta ja sijoitukset on hajautettu maailmanlaajuisesti, huonot vuodet ovat historiallisesti ehtineet tasoittua. Säännöllinen kuukausisäästäminen auttaa myös, koska ostat osuuksia sekä kalliilla että halvalla.
Yhteenveto
- Osakkeiden pitkän aikavälin tuotto on ollut noin 5–7 % vuodessa inflaation jälkeen ja noin 8–10 % nimellisesti.
- Talletukset ja valtionlainat ovat tuottaneet inflaation jälkeen vain 0,5–2 % vuodessa.
- Omissa laskelmissa kannattaa käyttää varovaista 4–5 %:n reaalituottoa ja huomioida kulut ja verot.
- Tuotto on keskiarvo hyvin vaihtelevista vuosista, joten sijoitusajan pitää olla pitkä.
Lähteet: UBS Global Investment Returns Yearbook 2025 ja 2026 (Dimson, Marsh ja Staunton), Aswath Damodaranin historialliset tuottotilastot, Jeremy Siegelin teos Stocks for the Long Run sekä Federal Reserve Bank of St. Louisin FRED-tietokannan OMX Helsinki Cap -hintaindeksi.
