Etusivu / Blogi / Lapset ja raha

Sijoituskerho kouluun: näin lapset ja nuoret oppisivat rahasta ja sijoittamisesta

· Päivitetty

Kun kirjoitin tämän jutun ensimmäisen kerran vuonna 2019, mietin, voisiko kouluun saada kerhon 1.–6. ja 7.–9. luokkalaisille, jossa käytäisiin läpi omaa taloudenhallintaa ja sijoittamista. Ajatus on edelleen sama: rahasta puhutaan kotona hyvin eri tavoin, ja koulu on ainoa paikka, jossa jokainen lapsi voisi oppia perusasiat samalla tavalla.

Tässä päivitetyssä versiossa katson, mitä kouluissa jo tehdään, miltä sijoituskerho voisi käytännössä näyttää ja mitkä kirjat sopivat eri-ikäisille.

Miksi sijoittamista kannattaisi opettaa jo koulussa

  • Aika on lapsen puolella. Korkoa korolle -ilmiö on vahvimmillaan, kun aikaa on vuosikymmeniä. Lapsi, joka ymmärtää sen 12-vuotiaana, ehtii hyötyä siitä koko elämänsä.
  • Rahaan liittyvät päätökset alkavat aikaisin. Ensimmäiset pelien sisäiset ostot, mobiilimaksut ja kulutusluotot tulevat vastaan jo ennen täysi-ikäisyyttä.
  • Tasa-arvo. Osa lapsista oppii säästämisestä ja sijoittamisesta kotona, osa ei koskaan. Koulu voi tasoittaa tätä eroa.
  • Huijauksia on yhä enemmän. Sijoitushuijauksia mainostetaan somessa nuorille. Kun ymmärtää, miten tuotto ja riski liittyvät toisiinsa, on helpompi tunnistaa liian hyvä tarjous.

Mitä kouluissa ja nuorille on jo tarjolla

Talousosaaminen on kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelmaan, ja sitä opetetaan eri aineiden, kuten yhteiskuntaopin, matematiikan ja kotitalouden, osana. Varsinaista sijoituskerhoa ei useimmissa kouluissa kuitenkaan ole. Näitä valmiita ohjelmia ja verkostoja koulu tai kerho voi hyödyntää:

Ohjelma Järjestäjä Kenelle Mitä
Yrityskylä Talous ja nuoret TAT 6. ja 9. luokka Oppimisympäristö, jossa oppilaat toimivat pienoiskaupungin työntekijöinä ja kuluttajina.
Pörssilähettiläät Pörssisäätiö Yläkoulu Koulutetut nuoret käyvät kertomassa oman talouden hallinnasta, säästämisestä ja sijoittamisesta.
Säästämisen ja sijoittamisen opetusmateriaali Opetushallitus ja TAT 7.–9. luokka Video ja tehtäviä yhteiskuntaopin, matematiikan tai opinto-ohjauksen tunnille.
Sijoittajakoulu Talous ja nuoret TAT Lukio Ilmainen, koko lukion kestävä kurssi kuukausittaisilla tapaamisilla.
Osakesäästäjien Akatemia Suomen Osakesäästäjät Lukio ja ammattikoulu Korkeakouluopiskelijat pitävät 40 minuutin tunteja oman talouden ja sijoittamisen perusteista.
Nuoret Osakesäästäjät Suomen Osakesäästäjät Nuoret ja nuoret aikuiset Verkosto, jonka paikallisosastoissa on kuukausittaisia sijoituskerhotapaamisia.

Yläkoulussa ja lukiossa tarjontaa on siis jo kohtalaisesti. Alakoulussa sijoittamista käsitellään lähinnä Yrityskylässä ja oppiaineiden sisällä. Säännöllinen, viikoittain kokoontuva sijoituskerho olisi edelleen uusi asia useimmissa kouluissa.

Miltä sijoituskerho voisi näyttää

Kerhon ei tarvitse olla monimutkainen. Riittää, että ohjaajalla on perustiedot ja kerhossa on selkeä runko. Kerhossa ei sijoiteta oikeaa rahaa, vaan harjoitellaan kuvitteellisella salkulla.

Alakoulu, 1.–6. luokka

  • Mistä raha tulee ja mihin se menee. Työ, palkka, verot ja se, miksi kaikkea ei voi ostaa heti.
  • Säästötavoite. Jokainen keksii jotain, mitä haluaa, ja laskee, kauanko säästäminen kestää viikkorahasta.
  • Korkoa korolle -kokeilu. Esimerkiksi pavuilla tai pelimerkeillä: joka “vuosi” kasaan lisätään kymmenen prosenttia. Lapset näkevät, miten kasa kasvaa yhä nopeammin.
  • Mikä on yritys ja osake. Tutut yritykset, kuten kauppaketjut, peliyhtiöt ja jäätelövalmistajat, ja ajatus siitä, että yrityksestä voi omistaa palan.
  • Huijausten tunnistaminen. Miksi kannattaa olla epäluuloinen, jos joku lupaa nopeaa rahaa.

Yläkoulu, 7.–9. luokka

  • Oma budjetti. Kesätyöpalkka, verokortti ja kuukauden menot.
  • Riski ja tuotto. Miksi talletus, rahasto ja yksittäinen osake tuottavat eri tavalla, ja mitä hajauttaminen tarkoittaa.
  • Kuvitteellinen salkku. Ryhmät valitsevat lukukauden alussa rahastoja tai osakkeita ja seuraavat niiden kehitystä. Tärkeintä on puhua siitä, miksi kurssit muuttuivat, ei siitä, kuka voitti.
  • Kulut ja verot. Miten yhden prosentin vuosikulu vaikuttaa 30 vuodessa, ja mikä on osakesäästötili.
  • Velka ja kulutusluotot. Miksi pikavippi ja osamaksu tulevat kalliiksi.
  • Vierailija. Pörssilähettiläs tai paikallinen sijoittaja kertomaan omasta kokemuksestaan.

Käytännön vinkit kerhon perustajalle

  • Kysy koulun rehtorilta, voiko kerhon järjestää kerhotoiminnan tai valinnaisaineen osana.
  • Ota yhteyttä Pörssisäätiöön, TATiin ja oman alueen Osakesäästäjiin. Ne tarjoavat materiaaleja ja vierailijoita maksutta.
  • Pidä kerho kaupallisesti puolueettomana. Pankkien ja välittäjien materiaaleja voi käyttää, mutta kerhossa ei pidä markkinoida tiettyjä tuotteita.
  • Kerro vanhemmille, mitä kerhossa tehdään. Moni vanhempi innostuu itsekin aloittamaan lapsen säästämisen.

Kirjavinkit

Kirja Ikä Mistä kertoo
Rahan jäljillä, Elina Lappalainen Alakoulu Taloustoimittajan lastenromaani, jonka ohessa kerrotaan palkasta, veroista, lainoista, pankeista ja sijoittamisesta. Faktasivut kannattaa lukea yhdessä aikuisen kanssa.
Mitä on raha Alakoulun loppu ja yläkoulu Kuvitettu tietokirja rahasta ja taloudesta. Perusteellinen, ja kiinnostaa myös yläkoululaisia.
Raha. Missä se kasvaa ja mihin se katoaa? Alakoulu Lapsille kirjoitettu kirja rahan kasvattamisesta ja kuluttamisesta. Toisena kirjoittajana on Nordnetin vuoden sijoittajaksi valittu Jasmin Hamid.
Näin sijoitan pörssiosakkeisiin, Seppo Saario Yläkoulu ja lukio Nuorille suunnattu johdatus osakesijoittamiseen.
Kaikki rahasta, Julia Thuré Yläkoulun loppu ja lukio Aikuisille kirjoitettu, mutta helppolukuinen perusteos säästämisestä ja sijoittamisesta pienilläkin summilla.

Ikäsuositukset ovat suuntaa antavia. Kirjoja kannattaa kysyä myös koulun tai kunnan kirjastosta, ja sama kirja voi kiertää koko kerhossa.

Lopuksi

Valmiita palasia on nyt paljon enemmän kuin vuonna 2019: Yrityskylä alakoulun lopussa, Pörssilähettiläät yläkoulussa ja TATin Sijoittajakoulu lukiossa. Puuttuva lenkki on säännöllinen kerho, jossa samat asiat toistuvat koko lukuvuoden ja jossa lapset saavat itse kokeilla. Sellaisen voi perustaa kuka tahansa innostunut opettaja tai vanhempi, ja materiaalit saa maksutta.

Jos teidän koulussanne on jo sijoituskerho, kuulisin mielelläni, miten se on järjestetty.

Lapset ja raha